Pahoittelen kun blogimme on jo pitemmän aikaa loistanut päivittämättömyydellään! Mie olen vaan ollu ihan hirvittävän kiireinen, etten ole kauheasti kerennyt edes ajatella koko blogin päivittämistä (seliseli).. Nyt kuitenkin yritän herättää blogimme talvi unilta ja lupaan pyhästi, että näin pitkää päivitys taukoa ei tule (ainakaan lähiaikoina ). Voisin tähän lyhyesti koota mitä tässä on tapahtunut tämän tauon aikana.

Tami on pääasiassa agiliidellyt, toki olemme myös lenkkeilleet ja aina välillä treenanneet tokoakin. Kisoissa ollaan käyty jonkun verran, tulokset ei ole olleet kyllä kauhean loistavia: Kemin pakkasrallissa hyl (unohdin koko koiran olemassa olon kun yritin loppusuoralla keretä Tamin edelle, että ehdin näyttämään viimeisen hypyn joka oli vähän vinossa. Tami sitten bongasi tyrkyllä olleen putken.. Muuten hyvä ja nopea rata!), OKK:n kisoissa eka radalta 5+ yliaikaa (ihan hirveä rata! Meno oli tosi tahmeaa ja väkisin vääntämistä. Tami kerkes pariin otteeseen roikkua mun kädessä / pohkeessa kun mulla ei pysyny paketti kasassa ollenkaan.), toiselta radalta 0 sij. 3 (tämänkin rata oli aika tahmeaa menoa, en ollut kauheen tyytyväinen. Nolla on kuitenkin nolla ja tasaisessa porukassa sijoituskin oli hieno homma!), KAS:in kisoissa kolme melkeen nollaa, joista kaksi lipsahti hylyiksi (ekassa en ehtiny ohjaamaan kolmanneksi viimeistä aitaa, joka oli takaakierto ja Tami hyppäs väärinpäin. Toisessa nakkasin Tamin väärään päähän putkea. Fiksu minä!) ja kolmannesta 5 + yliaikaa (siis en vieläkään oikeen käsitä mitä tapahtui: Tami tuli puolesta välistä putkea pois!  Se ei ole ikinäkoskaanmilloinkaan tehnyt edes treeneissä näin, en sitten tiedä, saatoin vahignossa kutsua sen pois sieltä). Tyytyväinen olen ennen kaikkea noihin KAS:in kisoihin, siellä Tami kulki älyttömän hyvin ja radat tuntu tosi hyvältä! Ainiin ja meidän murheenkryyni puomin alastulokin onnistui molemmissa kisoissa! Vaikka nollat jäi tällä kertaa meidän tavoittamattomiin niin uskon silti vahvasti, että kyllä niitäkin alkaa tässä kevään / kesän mittaan tulemaan  

Ja Tami silmäpeilattiin eilen (27.2) ja tuloksena terveet silmät!!  Kiitokset Katille ja Riikalle Tamin huolehtimisesta silmätarkkiin! Myös Tamin poika Zippi (Vinhallan Viikinkitaru) kävi terveystutkimuksissa alku vuodesta: lonkat A/A, kyynäreet 0/0, polvet 0/0 ja terve kaula-,selkä- ja lanneranka!

Riimi on kanssa agiliidellyt ja tokoillut ja edistynytkin molemmissa lajeissa huimasti! Viimeksi kun treenattiin agilityä, tehtiin 13 esteen rata ja me mentiin Riin kanssa se puhtaasti ja vielä nopeaa!  Riimin kanssa ollaan tähän asti harjoiteltu ihan yksittäisiä esteitä / muutamalla esteellä tekniikka juttuja, joten tuo ensimmäinen rata meni vallan mainiosti! Riimi on muutenkin kierrellyt Tamin moraalisena tukena agilitykisoissa ja hyvin on mennyt. Riimi ei ole pelännyt vieraita halleja eikä vieraita esteitä. Tästä on siis hyvä jatkaa! Riimi kävi myös pyörähtämässä Kajaanin KV näyttelyssä tammikuun alussa Paula Heikkinen-Lehkosen arvosteltavana. Sieltä ei sen kummempaa menestystä tullu R oli nuorten luokassa ERI/3. Riimin käytökseen olen tosi tyytyväinen, yleensä se on kehässä kuin laiska lehmä, mutta nyt sain innostettua sitä haukkumalla ja johan oli poika säpäkkänä  R myös mitattiin, ilmeisesti poika oli ihan sallituissa rajoissa kun tuomari ei asiasta mitään sanonut. Arvostelu oli mukavaa luettavaa, mutta tuomari sanoi nostaessani Riimin pöydälle, että poika kaipasi muutaman kilon lisää painoa.. Onnittelut vielä näin jälkikäteen Tulikäpälän porukalle, jotka tyhjensi Kajaanissa palkintopöydän varsin perusteellisesti  (Niin ja tähän samaan vielä onnittelut Millalle Liekin pennuista, en ole kerenny käydä blogissasi kommentoimassa! Niitä ihania pentujen kuvia katsellessa jollekin nousi kyllä aikamoinen pentukuume..) Tässä vielä Riimin arvostelu Kajaanista:

"Ryhdikäs, komea uros. Aavistuksen korkea jalkainen. Hieman pyöreä kallo: pienet, oikeen sijoittuneet korvat. Keskiruskeat silmät. Erinomainen eturinta. Suorat eturaajat ja tiiviit pyöreät käpälät. Kiinteä suora selkä. Täysimittainen selän päälle kaartuva häntä. Hieman lyhyt sääriluu samoin olkavarsi. Hyvä karva. Erinomaisessa kunnossa. Reipas."

Piiku on sitten taas ihastuttanut ja vihastuttanut tempauksillaan. Vanhan muorin hampaisiin on tähän mennessä päätynyt mun kolme hupparia (taskussa oli ehkä yksi Frolicin muru!), sohvan nurkka (luu oli menny sohvan alle..) ja säikähdinpä yhtenä päivänä, että neiti on kadonnut. Tamilla joskus ahdistaa kun Piiku ja Riimi leikkii sisällä ja T näppärän poikana yrittää päästä karkuun menemällä ulos (kyllä vain, Tami osaa avata ulko-ovet. Ja kaikki muutkin ovet.). Yleensä meillä on Tamin takia ovet lukossa, mutta jostain syystä sinä päivänä Tami avasi oven, kun huomasin sen ovi oli kerennyt olla jo tovin auki. Kävin komentamassa Tamin sisälle ja hetkeä myöhemmin kun aloin ruokkia koiria, tajusin, että Piiku puuttuu. Piiku ei tullut kutsusta enkä sitä nähnyt kun kävin katsomassa kaikki huoneet läpi. Siinä vaiheessa iski kyllä aikamoinen paniikki kun musitin, että se ovi oli aika kauan auki. Mitä jos Pii kerkesi livahtaa ulos? Olin juuri hakemassa huoneestani paksumpaa paitaa, kun ulkona oli niin kylmä, ja silloin huomasin tämän:

Kenenköhän sängyssä se koissu nukkuu (täysin huolettomana) peittoon kaivautuneena? Onneksi tämä katoamistemppu ei ollut tämän vakavampi. Mie kyllä snaoin Piille, että se ei saa enää ikinä kadota tuolla tavalla - muuten mie syön sydänlääkkeitä ennen kun täytän 20