Nyt ollaan sitten kotiuduttu Helsingin reissulta (mutta ei tosiaankaan toivuttu). Reissu oli tosi mukava, kaikkine limsa skandaaleineen ja kartanluku ongelmineen;)

Lähdimme lauantai-iltana klo 18 kohti Helsinkiä yhdessä ystäväni Jonnan ja Tamin kanssa. Junassa oli alkumatkasta todella kuuma, eikä ikkunaa saanut kovin isolle auki, että ilma olisi päässyt vaihtumaan niin voitte kuvitella miten tuskaa alkumatka oli.

Kuitenkin vähälle jääneiden yöunien jälkeen saavuimme klo 7 Helsinkiin. Siellä hetken harhailtuamme löysimme kuin löysimmekin kisapaikalle, joka oli Laakson ratsastuskenttä. Siellä oli kyllä hienot puitteet: katetut katsomot (joka oli todella luksusta meille maalaisille) ja muutenkin se sijaitsi mukavalla paikalla.

Ensimmäisen startin rataantutustuminen alkoi klo 15. Anne Savioja oli tehnyt sellaisen melko helpon radan, joka ei ollut oikeen mun mieleen, mutta ei kuitenkaan mikään kauhistuskaan. Vaikka tietenkin jännitin kaikkea mahdollista ennen starttia;) No, rata meni enemmän ja vähemmän huonosti. Ennen lähtöä en saanut Tamiin minkäänlaista kontaktia: se ei kuullut eikä nähnyt saati sitten ymmärtänyt mitään. Niin tai no, veti ja haukkui koko ajan esteille päin.. Radalle lähdettiin yhtä aikaa, ajatuksena olla pilaamatta sitä lähtöön jäämistä (siis mitä lähtöön jäämistä? olis ollu kauheasti pilattavaa kun se ei jää ollenkaan!) mitä ollaan nyt treenattu. Kuitenkin virheitä kertyi yhteensä 10 (huono ohjaus hypylle -> koira ohi ja toinen kun kutsuin Tamin jostakin syystä takaisin kun se oli menossa ihan oikeen putkeen.. eipä ole minuakaan suurilla älynlahjoilla siunattu..) ja ihanneaika alittui huimat -0.86. Rata oli kyllä aivan kamala, noiden virheiden korjaamiseen meni paljon aikaa ja sitten hidastin pahasti koiran menoa kun en antanut sen hakea itse esteitä ollenkaan, lisäksi koira ei  taaskaan tiennyt mitä "eteen" tarkoittaa jäi vain pyörimään ja haukkumaan MINUN eteeni.. huokaus..

Toinen startti alkoi melkein heti edellisen perään. Se oli Michel Liekensin hyppyrata, joka oli melko haastava, mutta silti minun mieleeni sopivan haastava. Radalle lähdettiin jälleen yhtä aikaa, mikä oli kostautua kolmannella esteellä kun Tami oli menossa väärälle esteelle. Sain kuitenkin pelastettua tilanteen. Sitten en oikeastaan tiedä mitä ajattelin, mutta Tami ei ollut menossa vielä hypylle päinkään kun mie leikkasin jo takana.. No, siitä yksi kielto ja meni aivan saakelisti aikaa kun se piti korjata. Sitten yksi valssi oli myöhässä ja samalla ohjasin hypyn ohi taas vaihteeksi. Radan saldo oli sitten 10 vp ja 2 sekunttia yliaikaa. Itselle oli pieni yllätys, että meni noin vähän yli ihanneajan, koska virheisiin ja pyörimisiin meni paljon aikaa.

Starttien jälkeen lähdimme Pasilan asemalle missä odottelimme junaa melkein 2 tuntia. Hytin kanssa oli pieniä vaikeuksia: nimittäin meidän hytin oveen ei oltu laitettu avainta, että päästäis sisään! No kun lähdettiin hakemaan konnaria, niin satuimpa huomaamaan, että kaikissa uusissa vainuissa lemmikkihytin numero on 119 ja 120. Sitten tajusimme, että olimme väärässä vaunussa.. Oikea vaunu kuitenkin löytyi ja tänään saavuimme takaisin Rovaniemelle klo 8.08.

Nyt kun tuli haukuttua meidän radat ja mun ohjaus niin kaipa se on mietittävä, että oliko niissä mitään hyvää? No, keppien syötöt onnistui täydellisesti, kontaktivirheitä ei tullut ja ei tarvi ens kerralla jännittää vaikka onkin uusi kisapaikka ja vieraat esteet. Lisäksi radan ulkopuolella Tami oli aivan mahtava: se nukkui Pasilan asemalla rauhallisesti kun odotettiin junaa, eikä se mennyt katsomaan muita ihmisiä ilman lupaa, vaikka kävelikin koko ajan pitkällä remmillä! Vitsi sen kans on sitten mukava matkustaa:) Koitamme vain olla lannistumatta vaikka radoissa ei paljoa hehkuttamista ole ja ensi viikonloppuna sitten kotikisoissa paremmin:)

Pakko näin lopuksi onnitella uusia gööttimestareita ja nollan tehneitä! Oli myös mukava tavata vanhoja ja uusia gööttituttuja, nähdään taas! Kiitokset vielä Jonnalle mukavasta matkaseurasta ja siitä kun jaksoit kuunnella mun kitisemistä koko päivän;) Kiitokset Millalle vielä neuvoista ja vinkeistä, toivotaan, että niistä on meille apua:)

Sitten vielä kuvia matkalta:

Tami jollakin kalliolla Helsingissä.

Tavattiin tosi hauska pulu: se pyöri siinä lähellä ja jäi poseeraamaankin:)

Tamista pulu oli aivan kummallinen..

Jotakin hauskoja kukkia Helsingissä.

Yksi väsynyt matkustaja:)