Tänään aamulla kävimme Riimin kanssa kaksisteen ihmettelemässä lapsia. Tai siis ensinhän minut herätettiin varsin julmasti: Riimi hyökkäsi varpaaseeni kiinni (ja huomautan, että kävi muuten kipeetä! Ja kirkaisu oli varmaan sen mukainen;)), tämän jälkeen astuin johonkin märkään (rikostutkimuksissa kävi ilmi, että Riimi oli yöllä tuhonnut pullon korkin ja pullossa oli vettä) ja sitten äiti soittaa, että mun on tultava ennen salkkareita näyttämään Riimiä päiväkodille. No, tämän vaiherikkaan aamun jälkeen pääsimme lähtemään n. 9.20 kohti päiväkotia. Äitini on siis töissä päiväkodilla (lastehoitaja) ja päiväkodille tulee kävelymatkaa meidän talolta n 200 metriä, oikoreittiä käyttäen.

Riimi ei pelännyt yhtään niitä lapsia! Vaikka lapsia olikin siinä noin kymmenen ja hoitajia viisi. Se meni innoissaan häntä heiluen katsomaan kaikkia lapsia ja aikuisia. Eikä sitä yhtään haitannu kun se juoksi sen "aarteen" kanssa ympäri takapihaa ja hiivee lapsilauma perässä;) Se oli hirvittävän reipas ja oli aivan onnensa kukkuloilla kun lapset antoi sille herkkuja (tai siis sen omaa ruokaa). Oli kyllä mukava huomata, että Riimi ei säikkyny tuollaisessa tilanteessa missä oli paljon lapsia ympärillä. Vitsi mie olen ylpeä mun pikku Riiviöstä;)

Kerron nyt tähän samaan tekstiin myös jutun eiliseltä lenkiltä. Olin Tamin ja Piikun kanssa kävelyllä ja meitä vastaan tuli sellainen vanhempi mies. Kun se oli meidän kohdalla se vaan totesi, että "onpas sulla hassun näköinen sekarotuinen, mutta voi miten ihastuttavan näköinen karjalankarhukoira!". Siitä se sitten vaan ryntäsi silittämään Piiku, tätä "ihastuttavaa karjalankarhukoiraa". Mulla kyllä meinas vähän naurattaa kun se kertoi analyysiä meidän Piikusta "Voi, että miten hyvässä kunnossa näin nuori koira onkaan! Se varmasti vaihtaa nyt pentukarvaa pois kun sillä lähtee tätä karvaa näin tajuttomasti. Mutta ompa vain nätti ja voimakas pää! Uskomattoman hieno luonteinen koira kun tulee toimeen tuollaisten marsujen kanssa (marsulla tarkoitti Tamia;)). Pieni se kyllä vähän on (Piikun säkä n 46 cm), mutta jos käytät sille isokokoisempaa urosta niin kyllä niistä pennuista tulee nättejä! Kai sie olet meinannut tällä pennut teettää?". Kyllä oli miehen ilme näkemisen arvoinen kun kerroin, että Piiku on melkeen 10-vuotias sekarotuinen narttu ja sitten kun Tami on ihan puhdasrotuinen länsigöötanmaanpystykorva. Siihen se sitten tuumasi "Onko TUO göötti? Mutta miten ihmeessä sillä on häntä??". Oli kuulemma nähny aina vaan töpöhäntäisiä gööttejä eikä tiennyt ollenkaan, että niillä voi olla häntä. Piiku toivottavasti osaa ottaa tämän kohteliaisuutena, luultiinhan sitä melkeen yhdeksän vuotta nuoremmaksi;) Loppuun vielä "hassun näköinen sekarotuiseni" kerjäämässä namia lenkillä;)